Tervetuloa Multialle!

Lähtöpaikka Multian kirkolta Keuruun suuntaan 1 km, Hallin sillan takaa. Reitti on osana Keski-Suomen maakuntauraa Multia-Keuruu. Runoilija Einari Vuorelan koulupolku Multialta Vuorelaan on n. 8-9km vaihtelevakulkuista maastoa. Reitin voi kulkea kuivalla säällä lenkkikengissä.

Lisätietoja:

Retkipaikka.fi (Kukelinkyökki)

Multian vapaa-aika (puh. 040 301 6230)

Infopiste/kunnantupa (puh. 040 301 6235)

Kartta

Einari Vuorelan koti

Luontopolku sijaitsee suositulla Palsankosken koskikalastusalueella 10,5 km Multian kirkolta Karstulan suuntaan. Reitin mitta on vain 1,5km, joten se soveltuu erittäin hyvin vaikka jaloittelulenkiksi automatkan lomaan. Vaikka reitti on lyhyt, kiertää se monenlaisten maastotyyppien kautta. Reitillä on suuria korkeuseroja, mutta se on kuitenkin suhteellisen helppo kierrettävä.

Lisätietoja:

Retkipaikka.fi -sivusto

Infopiste/kunnantupa (puh. 040 301 6235).

Kartta

© Maanmittauslaitos, lupa nro 491/MYY/03

Multian Sahrajärvellä sijaitseva Joensuonkankaan luonnonsuojelualue on edustava otos koskemattomasta suomalaisesta luonnosta. Reitin mitta on reilut 2 km ja se on helppokulkuista maastoa. Reitille on merkitty tauluin muutamia luonnon erikoisuuksia.

Reitti alkaa osoitteesta Joensuontie 618 (osa navigaattoreista tuntee tien Hoikantienä).

Lisätietoja:

Jalkaisin kävely- ja retkeilyblogi

Infopiste/kunnantupa (puh. 040 301 6235).

Kartta

© Maanmittauslaitos, lupa nro 491/MYY/03

Kulhanvuoren alue sijaitsee Multian, Saarijärven ja Pylkönmäen kuntien rajalla. Alue edustaa monipuolista ja rikasta luontoa. On jyrkänteitä, kanjonia, mustia lampia, koskematonta suota jne. Alue on nykyään luonnonsuojelualue, joten liikkuminen siellä tapahtuu merkittyjä reittejä pitkin.

Opastus: "Kulhanvuori"-viitoitus alkaa Multia-Uurainen -tieltä n. 6 km Multian kirkolta. Alue on Natura 2000 -kohde.

Reitin pituus on noin 3 km ja sen läheisyydessä on myös Pirttipuron mylly, jossa nuotiopaikka.

Lisätietoja:

Luontoon.fi -sivusto

Infopiste/kunnantupa (puh. 040 301 6235).

Kartta

© Maanmittauslaitos, lupa nro 491/MYY/03

Jyrkkien seinämien ympäröimä rotkojärvi Multian ja Petäjäveden rajalla. Paikka soveltuu hyvin perheretkeilyyn koska autolla pääsee muutaman sadan metrin päähän kohteesta.

Ajo-ohje: 14 km Multian kirkolta Uuraisten suuntaan, jonka jälkeen Petäjäveden tietä 4 km.

Lisätietoja:

Retkipaikka.fi -sivusto

Infopiste/kunnantupa (puh. 040 301 6235).

Kartta

© Maanmittauslaitos, lupa nro 491/MYY/03

Koko reitin pituus on 34 km.

Multian asutus on merkitty aikakirjoihin v. 1564 ja samalla vuosisadalla rakennettiin Nikaranperälle Nikaran erämaatalo.

Ensimmäiset asukkaat asettuivat Nikaran alueelle vuonna 1552. Tuolloin laajassa erämaassa ei ollut minkäänlaisia kulkuyhteyksiä vesistöjä lukuun ottamatta. Asukkaat raivasivat ja suunnittelivat kulkureittiä kohti Multiaa ja Keuruuta, jonne ensimmäinen kirkko rakennettiin v. 1628.

Sitä ennen multialaiset ja keuruulaiset kävivät aika ajoin kuulemassa saarnaa ja kuulumisia Ruoveden kirkossa. Matkaa Nikaran ja Ruoveden välillä oli yli 100 kilometriä suuntaansa. Toinen kirkko Keuruulle rakennettiin v. 1656 ja kolmas 1738, joka on nykyisellä paikallaan. Multia sai oman kirkkonsa v. 1796, ja näin nikaralaisten matka kirkkoon lyheni huomattavasti. Niinä pyhinä, kun Multialla ei ollut pappia, käytiin edelleen kirkossa Keuruulla.

Kirkkotie kulki Nikaran talosta Lamminmäen kautta Kallionikaraan, jossa Kangasjärvi tarjosi ihanteellisen pysähdyspaikan. Sen petäjistä on löydetty puumerkkejä ja kaiverruksia, mutta valitettavasti nämä ovat kelottuneina tulleet kaadetuiksi. Vaellus jatkui Kangasjärveltä erämaan poikki Peuralanperälle keskivaiheilla sijaitsevaan Pienimäkeen. Pienimäki toimi matkalaisten yöpymispaikkana. Lepohetken jälkeen suuntana oli Tiihala, Uitamo ja Vilhula, jonka kautta saavuttiin Multian kirkolle. Silloiset kirkkotientekijät raivasivat reitin taiten kankaiden ja kapeimpien suosalmekkeiden lävitse. Jokien yli oli rakennettu siltoja ja suot ylitettiin pitkospuita tai kapulateitä pitkin. Kapeaa Uitamon järveä ei kierretty, vaan sen yli tehtiin kivistä kahlaamo ja myöhemmin silta.

Syksyllä 2005 kokoontui Pienimäen tupaan Peuralan Linnanmäellä ensimmäisen kerran Nikaran kirkkotien ennallistamista suunnitteleva ryhmä, johon kuuluivat Multia-Seuran, Nikaran kyläyhdistyksen, Pienimäen suvun ja Ympäristökeskuksen edustajat. Reitin ensimmäinen osa Nikara-Pienimäki (20 km) päätettiin raivata ja reitti saatiin vaihe vaiheelta valmiiksi kesän päätteeksi 2009. Arvokas kirkkotie saatettiin näin vaeltajien käyttöön.

Kohde on esitelty myös Retkipaikka.fi -palvelussa.

Kartta

Lisätietoja Kunnantupa/Infopisteestä p. 040 301 6235 sekä luontoon.fi ja retkipaikka.fi -sivustoista.

Kohteiden luonnehdinnassa on käytetty osittain Risto Sulkavan ja Pekka Sulkavan opasta Multian arvokkaista luontokohteista vuodelta 1992.

Luonnossa liikkuessa muista jokaisenoikeudet (aikaisemmin jokamiehenoikeudet) ja retkietiketti.

Hallinmäki

Merkitys: Ulkoilu ja virkistysalue

Luonnehdinta: 100 vuotta vanhaa suurta kuusimetsää kasvava osittain hoidettu alue. Alueella on muutama puronotko, joissa kasvaa Kotkansiipisaniaisia. Hallinmäessä on näkyvissä ns. muinaisranta noin 160 m merenpinnan yläpuolella. Kivivyö on syntynyt noin 9600 vuotta sitten.

Muuta: Alueella on valaistu hiihtolatu, kiintorastiverkosto ja lisäksi mäen yli kulkee merkitty polku Vuorelaan.

Hangaslahti

Merkitys: Virkistyskäyttöön sovelias

Luonnehdinta: Sinervän eteläpään jylhiä rantoja. Rannoilla on monipuolista kasvistoa. Alueen läpi kulkee myös ns. Runoilijan polku, jonka lähtöpaikka on noin 1 km Multian kirkolta Keuruun suuntaan.

Muuta: Reitti on merkitty Hangaslahteen sinisin maalimerkein ja Runoilijan polku opastein. Ei tulentekomahdollisuutta.

Hännättömänjoki – Soutujoki, Palsankoski

Merkitys: Valtakunnallistakin arvoa omaava vanhojen metsien suojelualue, jolla on merkitystä luonto- virkistys- ja kalastusmatkailijoille.

Luonnehdinta: Monipuolinen ja arvokas luontokokonaisuus. Geologisesti alue on Multian merkittävin. Alueen luonto on retkeilijälle erinomainen sen monipuolisuuden vuoksi.

Muuta: Koskikalastusalueelta löytyy lisäksi laavu ja varaustupa.

Isojärven ulkoilu- ja ratsastusreitti

Kokonaispituus on 18 km. Reitin voi kulkea myös osissa. Esimerkiksi Isojärven ympäri matkaa tulee noin 7 km. Lähtöpaikaksi voi valita esimerkiksi Isojärven Nuorisoseuran talon. Seurantalon pihassa on WC, laavu ja puomi hevoselle. Toinen mahdollinen lähtöpaikka on Haravakallion tienhaara, joka on karttaan merkitty P:llä. Tienhaarassa on myös laavu (merkki puuttuu kartasta). Reitti on merkitty keltaisin merkein, joissa on siniset nuolet. Myös puihin on maalattu keltaisia merkkejä.

Ratsastajat HUOM. Haravakallion tienhaaran ja Raatemajan välillä on ajettu karkeaa soraa.

Joensuonkangas

Merkitys: Tutustumiskohde alkuperäiseen suomalaiseen luontoon.

Luonnehdinta: Rauhoitettu aarnialue, jossa kasvaa satoja vuosia vanhoja aihkimäntyjä. Alue on tärkeä muistomerkki Multian menneisyydestä.

Muuta: Alueella kiertää n. 3 km mittainen luontopolku, jonka varrelle on merkitty muutamia luonnon erikoisuuksia. Ei tulentekomahdollisuutta.

Kalettoman suo (Iso-Kaleton)

Merkitys: Retkeilykohde suoluontoon tutustujille.

Luonnehdinta: Rauhoitettu lähes umpeenkasvanut lampi. Alueen allikot ovat suotuisia lisääntymispaikkoja mm. rupikonnalle ja viitasammakoille.

Muuta: Ei tulentekomahdollisuutta. Lintutorni. Suolle ei ole opastetta.

Kiiskilänmäki / näkötorni

Merkitys: Retkeilykohde

Luonnehdinta: Eteläisen- ja keskisen Suomen korkein kohta (268,8 m merenpinnan yläpuolella).

Muuta: Laavu Ajo- ohje: 23 km Multian kirkolta, ensin Uuraisten tietä ja sitten Pajupuron tietä.

Huomaa: näkötorniin ei toistaiseksi voi kiivetä, sillä portaita uusitaan parhaillaan.

Kirjailijakoti Vuorela (Runoilijan polku)

Merkitys: Kulttuurimatkailijan kohde. On myös kaunis maisemiltaan.

Luonnehdinta: Keski-Suomen maakuntauran varrella sijaitseva Einari Vuorelan synnyinkoti. Multialta Vuorelaan on merkitty ”Runoilijan polku”.

Muuta: Vuorelasta vastaa Varpu-Liisa Vuorela. Einari Vuorelan Seura järjestää kesäisin ohjatun patikoinnin Runoilijan polkua pitkin Vuorelaan.

Kohtamatkanneva

Merkitys: Lintuharrastajille ja kulttuurimatkailijoille.

Luonnehdinta: Neva on ojittamaton hieno suo, joka on reunoiltaan rämettä. Rämeen keskellä olevassa Kaakkolammessa on rikas linnusto. Mm. heinätavi, tukkasotka ja kurki. Nevalla on säilynyt heinälatoja ja haasioita muistuttamaan entisaikojen heinänkorjuusta soilta.

Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Suolle ei ole opasteita.

Koukkusuo

Merkitys: Suoluontoon tutustujille.

Luonnehdinta: Ojittamaton räme ja pieni umpeenkasvanut lampi. Suon laidassa moottorikerhon laavu ja WC.

Ajo-ohje: Uuraistentietä 5,5, km, Sipiläntietä 13 km.

Kukelinkyökki

Merkitys: Poikkeamispaikka Runoilijanpolun vaeltajalle.

Luonnehdinta: Pieni luola Päijänteenmäen läheisyydessä. Muistitietojen mukaan luolassa eleli taposta paossa oleva Kukeli-niminen mies. Miehen äiti toi pojalleen ruokaa ”Kukelinkyökkiin”.

Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Opastus Runoilijanpolulta.

Kulhanvuori

Merkitys: Valtakunnallisesti merkittävä retkeily- ja virkistysalue.

Luonnehdinta: Vanhojen metsien suojelualue. Vaellusreittinä Syväojan polku. Läheisyydessä myös Pirttipuron mylly. Erittäin monipuolinen luontokokonaisuus.

Muuta: Tulentekomahdollisuus. Alueella 3 km luontopolku.

Kurenkoski

Merkitys: Virkistys- ja kalastusmatkailijoille.

Luonnehdinta: Kalastusmatkailijoiden suosima koski, jonka varrella sijaitsee laavu. Koskessa pesii koskikara ja sieltä tapaa myös saukon.

Muuta: Nuotiopaikka ja laavu.

Lampuodinsuo

Merkitys: Valtakunnallisestikin merkittävä alue.

Luonnehdinta: Valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan kuuluva suo on monien rämetyyppien muodostama keidassuo. Suo sijaitsee Keski- Suomen soista korkeimmalla (234 m). Lampuodinsuo yhdistettynä Lauttajärveen, Kangasjärvenkankaisiin ja Kulhan alueeseen sopii erinomaisesti suhteellisen vaativaan eräretkeilyyn.

Muuta: Alueella ei toistaiseksi ole tulentekopaikkoja eikä alueelle ole opasteita.

Lauttajärvi

Merkitys: Sopii erävaelluskohteeksi, joka etsii todellista erämaan tuntua.

Luonnehdinta: Kaunis karu erämaajärvi Keski-Suomen suurimmalla asumattomalla alueella. Lauttajärvellä tapaa muutamia sisävesillä harvinaisia lintulajeja.

Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Järvelle ei ole opasteita toistaiseksi.

Mustosten Aukustin kivi

Merkitys: Luontoretkeilijälle.

Luonnehdinta: Kaksi valtavaa siirtolohkaretta päällekkäin. 1900-luvun alussa Korpelan isäntä Aukusti Mustonen osti kivet Nestori Putkimäeltä kahdella hopeamarkalla, tarkoituksenaan rakentaa niistä Korpelaan kivinavetta. Navetta jäi kuitenkin tekemättä, sillä Mustonen myi Korpelan tilan ja osti tilalle Pirttimäen talon.

Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Ei opasteita.

Pirttipuron mylly

Merkitys: Virkistys- ja retkeilykohde.

Luonnehdinta: Vanha rauhoitettu mylly. Alueelle on rakennettu Konttimäen kylätoimikunnan toimesta pieni tanssilava. Myllyltä on merkitty polku Kulhavuoreen.

Muuta: Myllyllä on nuotiokehä tulentekoa varten. Opastus paikalle tieltä.

Riuttakoski

Merkitys: Luonto- ja virkistysmatkailijoille.

Luonnehdinta: Komea koski ja vanha uittoränni tekevät Riuttakoskesta arvokkaan. Kosken ympäristössä kasvaa useita kasvilajeja mm. lehtovirmajuuri, isotalvikki, metsäruusu, korpiorvokki, rantaminttu jne. Koskessa talvehtii myös useita koskikaroja.

Muuta: Nuotiopaikka. Kosken rannalla on laavu.

Ropottimaan juoksuhaudat

Merkitys: Historiallinen kohde.

Luonnehdinta: Vuosina 1916-1917 kaivettuja juoksuhautoja.

Muuta: Opasteet paikalle kantatie 58:lta.

Rympsylänpuro

Merkitys: Lähivirkistysalue luontoihmisille.

Luonnehdinta: Luonnontilainen puronvarsi, jossa pesii mm. liito-orava. Puro kuuluu olennaisena osana Uitamonkosken myllymuseon alueeseen. Purossa on ollut aikoinaan myös pärehöylä.

Muuta: Opastus Multia-Uurainen tieltä. Ei tulentekopaikkaa.

Salmijärvi-Pääkkö

Merkitys: Erinomainen alue eräretkeilyyn.

Luonnehdinta: Pitkä ja kapea erämaajärvialue. Luonnontilaisia rämeitä ja mäntykankaita. Erikoisuutena Salmijärven eteläpäässä suuri siirtolohkareista muodostunut kiviraunio.

Muuta: Pääkön rannassa tulentekopaikka. Noudatettava kuitenkin varovaisuutta tulenkäsittelyssä. Alueella ei ole merkittyjä reittejä toistaiseksi.

Saunalehto

Merkitys: Koskemattomaan luontoon tutustujille.

Luonnehdinta: Lähes Joensuunkankaan veroinen aarniometsäalue, jossa on paljon kuolleita puita sekä kilpikaarnamäntyjä. Alueella elelee mm. näätä ja metsäsopuli.

Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Paikalle ei ole opasteita.

Syrjäharju

Merkitys: Luontomatkailijoille

Luonnehdinta: Upea harjumuodostelma, jonka parhaat osat ovat Petäjäveden kunnan puolella.

Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Ei opasteita.

Uitamokosken myllymuseo

Merkitys: Keski-Suomen ainoa myllymuseo.

Luonnehdinta: Multia Seura ry:n omistama museo. Myllyn historia alkaa vuodesta 1864, vihitty museoksi 1968.

Muuta: Myllyrakennus avoinna vapaasti tutustumista varten kesä-syyskuussa.

Ajo-ohje: Multian kirkolta 2,5 km Uuraisten suuntaan, viitta tien varressa.

Valkeisenjärvi

Merkitys: Lintujen harrastajille

Luonnehdinta: Lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva järvi/suo on Multian merkittävin lintujärvi. Järvellä ja sen rannoilla on monipuolinen lintu- ja kasvivalikoima. Järven läheisyyteen on rakennettu lintutorni.

Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Lintutorni näkyy Kukon tielle.

Vesilahdensuo

Merkitys: Valtakunnallisestikin arvokas alue suoluontoon tutustujille.

Luonnehdinta: Soidensuojeluohjelmaan kuuluva paikoin hyvinkin vetinen suo. Suolla viihtyy erittäin runsas linnusto ja lisäksi sillä on merkitystä virkistysalueena ja marjastussuona.

Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Suolla on noudatettava suojelualueelle annettuja ohjeita.

Multian näkymiä kaunistavat lukuisat kirkasvetiset järvet, lammet sekä joet, joissa kuohuu yli kolmekymmentä koskea. Tule kokemaan Multian hyvät kalapaikat.

Multian osakaskunnan kalastusluvat vuodelle 2025 hankitaan OstaLuvat.fi sivustolta (pyydysyksiköt, kalastusohje, maksaminen). Sivustolta löytyy myös kartta järvistä, joita luvat koskevat. Kartasta on myös tarkempi versio.

Multian osakaskunnan alueella kalastaminen on kuitenkin kielletty koko Multianjoen alueella (mm. Kurenkoski, Riuttakoski), Myllypuro (Termitystä laskevat puro Sinervään), Sarajoki ja Saikanjoki. Perusteena kiellolle on taimenen elinolosuhteiden parantaminen.

Lisätietoja koskikalastuksesta ja kalastusluvan hankinnasta sekä kalastuskohteista löytyy myös osoitteesta http://www.palsankoski.fi.

Koskikalastuskohteet

Palsankoski

Palsakosken alue on kolmen kilometrin pituinen kalastusalue kolmen kosken kuohuissa.
Kosket on entisöity kesällä 1996.

Saaliskalat: taimen, kirjolohi ja harjus

Alueella on laavu, nuotio- ja savustuspaikka, wc sekä vuokrattava mökki.

Kurenkoski ja Riuttakoski

Saaliskalat: taimen, kirjolohi, järvilohi ja harjus

Sekä Kurenkoskella että Riuttakoskella on laavu ja nuotiopaikka.

Villinkoski

Multianjoki

Keuruun kalastusalue

Talvella ulkoliikuntaa varten Multialla on hienoja lumisia metsiä ja lukuisia järviä. Hoidettuja latuja löytyy useita maastosta ja järvien jäiltä, latuinfoa löytyy osoitteesta ladulle.fi. Kevättalvella myös perinteinen Keuruu-Multia laturetki oheistapahtuimineen.

Kuntosali ja Sinerväsali

Pihlajatie 1
Kuntosalille ja Sinerväsalilla voi ostaa kulunvalvontakortteja Multian kunnankirjastosta (Pihlajatie 1), kirjaston palveluaikoina (ma klo 10-17, ti-to klo 10-16).

Tarkemmat tiedot varattavista vuoroista löytyvät Julius-varausjärjestelmästä.

Kuntosalikortin voi ladata myös itse! Rekisteröidy tämän linkin kautta WebKulkuri-ohjelmaan ja voit ladata korttisi itse. Mikäli sinulla ei vielä ole kulkukorttia voit rekisteröityä valmiiksi ja noutaa kortin kirjastosta. Huomioi, että kirjaston tulee ensin liittää uudet rekisteröityneet asiakkaat Kulkuri-järjestelmään, jonka jälkeen kulkukortin lataus onnistuu!

Kirjastossa voi myös maksaa liikunta- ja kulttuuripalveluita ePassilla ja Smartumilla.

Multian naisvoimistelijat järjestävät liikuntatapahtumia ja myös kesäjumppia.

MultiAnts-urheiluseuran lajeina ovat mm. futsal, salibandy ja jalkapallo.